Less is more

Viime aikoina olen herätellyt ajatusta kulutukseni ja ekologisen jalanjälkeni pienentämisestä. Ihminen tulee toimeen hyvinkin vähällä. Itsessäni olen vuosien mittaan havainnut piirteitä että alan helposti keräämään materiaa; asioita joita ei välttämättä tarvitse ja joita ilman pärjäisi mainiosti. Jokin aika sitten uutisoitiin kotimaisesta dokumentista, jossa kaikki tavarat laitetaan varastoon ja käyttöön saa hakea yhden tavaran päivässä. Mitään uutta tavaraa ei saa ostaa. Näin saadaan selvyys kuinka paljon tavaraa oikeastaan tarvitsee. Yksi tavara päivässä

Olen jo pyrkinyt myymään joitain tavaroitani, joita en ole huomannut tarvitsevani useisiin vuosiin. Loppujen lopuksi tällaisia asioita on varsin paljon. Kuitenkin asioista luopuminen vaatii luonnetta, eikä kerätystä materiasta haluaisi luopua. Olenkin päättänyt että yritän olla ostamatta mitään konkreettista tavaraa muutoin kuin äärimmäisen tarpeen edessä. Tämä lienee haasteellista, kun on tottunut ostamaan esimerkiksi uusia vaatteita ja kenkiä mikäli ne sattuvat miellyttämään silmää. Säästyviä rahoja aion käyttää erityisesti matkustelun lisäämiseen ja passiivisesti hallinnoitujen rahastojen ostamiseen. Asuntoni pursuaa tavaraa, joka on hyvinkin vähäisessä käytössä. Pyrin siis käyttämään asioita loppuun ennen kuin korvaan niitä uusilla. Aion myös kartoittaa lisää mahdollisia myytäviä asioita ja esineitä, joista pyrin luopumaan.

Viime kuukaudet osakesijoittamiseni on ollut täysin hold-tilassa, koska lisäsijoituksiin käytettävää pääomaa ei juurikaan ole. Lisäksi uskon pörssikurssien kääntyvän laskuun, minkä takia odotan parempia ostopaikkoja.