Paras sijoitus

Luin hiljattain Marko Erolan kirjan Paras Sijoitus - Itsepuolustusopas sijoittajille. Kirjan kannessa takakannessa kirjan kerrotaan antavan neuvoja, joilla voittaa salkunhoitajat, meklarit ja sijoitusneuvojat. Nämä herättivät väkisinkin mielenkiinnon kirjaa kohtaan. Erola perustelee näkemystään vähintäänkin kattavasti. Kirjassa perehdytään siihen miksi tavanomaiset sijoitusvaihtoehdot eivät ole pitkällä tähtäimellä parhaita vaihtoehtoja. Ennen kaikkea kirjassa pyritään herättämään ajatuksia rahastoja vastaan. Rahastojen kulut syövät tuottoja, ja harva salkunhoitaja on vuodesta toiseen niin taitava, että salkunhoidon kustannukset tulisivat katetuiksi.

Kirjassa on tehty vertailuja eri rahastojen ja niiden vertailuindeksien välillä, ja poikkeuksetta pitkällä aikavälillä vertailuindeksi on tuottanut rahastoja enemmän. Myös suoraa osakesijoittamista Erola kritisoi. Hän esittää kysymyksen, miksi nähdä vaivaa osakkeiden perusteelliseen tutkimiseen ja valintaan, kun yhdellä ostolla voi ostaa nämä kaikki. Harvoin osakepoiminta kuitenkaan onnistuu täydellisesti, vaan kyse on merkittävissä määrin tuurista. Miksi siis etsiä neulaa heinäsuovasta ja käyttää tähän paljon omaa vapaa-aikaansa kun voi samalla ostaa koko heinäsuovan ja saada pitkällä aikavälillä paremman tuoton mahdollisesti joka tapauksessa? Samalla salkkuun saa runsaasti hajautusta ja tätä kautta pienempää riskiä.

Kirja herätti paljon ajatuksia ja kirjan sanoma on äärimmäisen fiksu. Olenkin tutkinut myös erillaisia indekseihin sijoittavia rahastoja (passiivisia rahastoja) sekä indeksiosuusrahastoja (etf) ja saatan sijoittaa osan tulevista sijoitettavista varoista myös näihin. Itse pidän kuitenkin sijoittamista kuitenkin mukavana harrastuksena ja osakkeiden seuraaminen on rentouttavaa, näin ollen en siitäkään haluaisi kokonaan luopua. Erola ehdottaakin kirjassaan että sijoittaja pitää halutessaan pienen pelikassan osakkeissa, mutta sijoittaisi kuitenkin suurimman osan sijoitusvarallisuudesta passiivisiin indeksirahastoihin. Suosittelen lukemaan!